keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Jaana ja herneenvarsi


Kun olin pikkutyttö, minua askarrutti suuresti satujen "kukista jättiläinen, ansaitse prinsessa ja puolet valtakuntaa" -politiikka. En tiedä kysyinkö koskaan asiaa aikuisilta, mutta mietin kovasti pienessä päässäni, että mitäs sitten, jos se poika, joka pelastaa kuningaskunnan onkin ihan hölmö eikä prinsessa halua mennä sen kanssa naimisiin. Kyllä siltä prinsessaltakin pitäisi kysyä mielipidettä, kun se on sentään kuninkaallinen ja se poika on vain joku paimen, jota onni sattui potkaisemaan. Ja ennen kuin käyn vaahtoamaan, että tuskin joku paimenpoika tietää, kuinka kuningaskunta toimii saati sitten miten sitä hallitaan, niin menen takaisin asiaan. Eli maalasin taulun, jossa tyttö ei jää näyttelemään sitä tavallisinta prinsessan roolia, vaan lähtee etsimään omia seikkailuitaan. Jälkeen päin tajusin, että se herne on voinut lähteä itämään siellä patjojen alla vain jos sitä on kasteltu säännöllisesti. Hmm.


maanantai 20. helmikuuta 2012

Kevätperhosia


Huomasin, että pastelliliiduilla saa aika kivan näköistä jälkeä kutistemuoville. Niillä voi tuolla lailla liukuvärjätä ja ne asettuvat pehmeästi ja tasaisesti eivätkä tee sellaisia viiruja niin kuin tussin vedot. Raaputin veitsellä vähän liitutomua, jonka hieroin muoviin ja häivytin muihin väreihin. Kutistamisen jälkeen pyyhin irtonaiset tomut pois ja pössäytin päälle fixatiivia, jonka jälkeen lakkasin vielä pinnan lasimaisen kiiltäväksi. Löysin Tiimarista tähän sopivia huomaamattomia rintakoruneuloja, joissa itse neula oli suht pieni ja siihen oli kiinnitetty läpinäkyvä muovilätkä, johon koru kiinnitetään.

Taivutin siipiä pikkaisen kulmaan, että niistä tulee vähän eläväisempiä. Jos muuten tekee läpinäkyvästä kutistemuovista tälläisiä kaksipuoleista juttuja, niin se sileä puoli kannattaa ehdottomasti pyyhkiä puhtaaksi ennen uunia ja varmistaa ettei paistoalustalla ole mitään tahroja. Kutistamisen jälkeen niitä töhryjä on turha yrittää poistaa edes asetonilla, kun se pinta on ne kerran imaissut. Olin rasvaisilla sormilla lääppinyt muoviarkkia yhdestä kohtaa ja tietystihän tuo liitutomu tarttui siihen paljon vahvemmin kuin muualle, mutta onneksi se nyt ei tuosta kirjavuudesta erotu.

perjantai 17. helmikuuta 2012

Kawaii-kaulakoruja


Tein kutistemuovista kawaii-söpöstelyhenkisiä koruja. Käytin läpikuultavaa muovia, että sama kuva näkyy takapuolellakin jos koru käntyilee liikkuessa.


torstai 16. helmikuuta 2012

Kuparilankapuita


Nämä puut on tehty makeanveden helmistä, kuparilangasta ja rintaneulapohjista. Miulla oli muutama helmi jäljellä kutakin väriä eikä niistä olisi saanut tehtyä mitään isompaa työtä.



tiistai 14. helmikuuta 2012

Gummy bears are a girl's best friend


Tein ystävänpäiväksi karkkikaulanauhoja nallekarkeista, siimasta ja korutarvikkeista. Laitoin ihan oikeat lukotkin, että näitä voi käyttää. Tosin voi tulla aika tahmeat oltavat jos hikoilee paljon tai käyttää näitä kirjaimellisesti kosteissa iltamissa. Ostin varmuuden vuoksi neljä pussia nalleja, joista käytin vain kaksi. Voi että, mitähän mie niille lopuille tekisin :)


Tuo punainen koru on muuten ensimmäinen tekemäni "helmityö" jossa pujottelin helmistä verkkoa. Meni jokunen tovi, että sain suunniteltua parhaimman pujottamisjärjestyksen, jotta tuo koko höskä ensinnäkin pysyisi koossa, mutta että en kuitenkaan lävistäisi yksittäistä karkkia turhan monta kertaa niin että se menisi ihan seulaksi.



perjantai 10. helmikuuta 2012

Lankasydän


Tälläsiä kortteja tein täksi ystävänpäiväksi, samaan tyyliin kun ne joulukuusetkin. Askartelin hammastikuista ja paperista pienet amorin nuolet.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Sukka-apinoita!


Miusta on kiva kokeilla askarteluissani materiaaleja, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on jotain ihan muuta. Sukka-apinoiden ompelemisessa on vielä se hyvä puoli, että siitä ei synny hirveästi ylimääräisiä jämätilkkuja, ja apina on jo osittain valmiiksi muotoonommeltu. Korvat ompelen neliskanttisesta tilkusta pyöreäksi enkä leikkaa ylimääräisiä pois, vaan jätän ne sisäpuolelle antamaan korville vähän ryhtiä.

Ensimmäisen apinan ommeltuani totesin, että miusta siitä tulee mukavamman näköinen, kun kuonon ompelee myötäilemään vartalosukan kärkikaistaleen reunaa. Näin apinan naamasta tulee yksivärinen ja matalampi.


Ihailkaa miten osasin osuttaa raidat kohdalleen käsivarren saumassa! Vapiskaa pelon sekaisesta kunnioituksesta!