Tulikärpästen valaisema harakanpesä

Ripustin parvekkeen kattoon tällaisen jouluvaloviritelmän, jotta tuntisin itseni aarniometsän lehvästön alla asuvaksi peikoksi. Löysin pari komeaa oksankäkkyrää, mutta koska ne olivat lojuneet maassa ties kuinka kauan, ne tuntuivat aika lahoilta. Pienen etsimisen jälkeen löysin yhtä hyviä katkenneita oksia, jotka olivat jääneet vielä puuhun roikkumaan takertuneina toisiin oksiin. Otin vielä pari sormen paksuista tuoretta oksaa tukirangaksi, ettei tuo höskä putoa niskaan. Sidoin oksat tukevasti kiinni rautalangalla. Jaoin lankaköynnöksen pienempiin osiin, jotka pakkasin multa-sammal-palloihin, ja kiinnitin ne rautalangoilla oksiin. Muratti olisi ollut varmasti vähän kestävämpää mutta se ei olisi näyttänyt yhtä kevyeltä ja luonnolliselta. Jos tämä on vielä nätti joulun aikaan, olisi kiva pujottaa valkoisia hyasintin kelloja ketjuiksi ja laittaa niitä roikkumaan oksiin. 

Sula jäälyhty

Halusin koittaa voiko jäälyhdyn tehdä sisällä pidettäväksi. Käytin jäänä kukkamullan sekaan laitettavaa kastelukidettä, ja väliin tein raitoja karpaloista ja tuijasta. Sekoitin noin teelusikallisen raetta yhteen litraan vettä. Mitä enemmän vettä rakeisiin imeyttää, sitä isommiksi ne turpoavat ja valmiista "jäästä" tulee kirkkaampaa. Kovin löysää geeliä ei kannata laittaa ihan alempiin kerroksiin, sillä se ei välttämättä jaksa kannatella ylempien kerrosten painoa. 

Olin kiinnittänyt sisemmän maljakon kiinni ulompaan fix-massalla, mutta sekään ei jaksanut pitää höskää koossa. Geeli tunkeutui sisemmän maljakon alle ja nosti sitä pari senttiä, mutta ei se hirveästi haitannut lopputulosta.

Karhunpojan karkelot

Veljeni nuorimman poikasen kaksivuotissynttäreiden kunniaksi laitoin metsän eläimet tanssimaan juhannussalon ympärille. Kuten monet mestarimaalarit, mie maalasin itseni tuohon tauluun. Mie olen mäyrä, tuo eläimistä uljain. Katsokaa nyt noita muuvseja!

Kynsilakkakukkia

Luit oikein, nämä kukat on tehty kynsilakasta. Yhtä tärkeänä osana on myös ohuen ohut alumiinilanka, josta kieputin silmukoita vesivärisiveltimen varren avulla. Silmukat eivät voi olla hirveän suuria, sillä kynsilakan pintajännitys ei jaksa pitää kovin laaja-alaisia kalvoja kasassa. Kalvon saa parhaiten muodostettua muotoiltuun silmukkaan, kun vetää lappeellaan olevalla kynsilakkasiveltimellä lehtiaihion kapeasta päästä leveämpään. Terälehtisilmukoita voi vähän käpristää valmiiksi, kunhan ei vedä övereitä, sillä lakka on paljon vaikeampi saada pysymään käyrässä kehyksessä kuin täysin suorassa. Lakan kuivuttua lehtiä voi taivutella hellävaraisesti lisää, ja kynsilakkaa voi tietysti levittää useampia kerroksia riippuen siitä, miten läpikuultavan lopputuloksen haluaa.

Kukan voi taivutella kerralla valmiiksi tai terälehti kerrallaan, toisistaan irrallisina pätkinä. Jos tekee jokaisen terälehden erikseen, saa muodon hallittua paremmin ja mahdolliset yksityiskohdat on helpompi maalata. Kukan kokoaminen taas on aika hankalaa, kun terälehdet on saatava tiukasti paikoilleen rikkomatta lakkapintoja. Varresta tulee myös aika paksu, joten itse koin paremmaksi muotoilla koko kukka kerralla yhdestä pätkästä.

Erillisistä terälehdistä koottu lilja. Heteet tehty alumiinilangasta, jonka päässä on tippa kysilakkaa.

Mitään sukupolvelta toiselle kestäviä koruja näin ei tietenkään saa aikaan, mutta lopputulos yllätti kuitenkin kestävyydellään. Luulin, että kukista tulee kuivia haperoita, jotka rasahtavat rikki kosketuksesta, mutta kun taivutin liikaa yhtä terälehteä, se antoikin periksi joustavan muovin lailla. Kun kiinnitin kukkia kampaan, repäisin pari lehteä rikki langanpäällä, mutta kolot sai helposti korjattua uudella lakkakerroksella. Kukkien joukkoon voi liittää langasta ja lakasta tehtyjä pikkuperhosia, tai lisätä pieniä lasihelmiä vaikka marjoiksi tai nupuiksi. Kaiken kaikkiaan tämä on varmasti ihan oiva tekniikka, jos haluaa jotain uniikkia pikkukivaa vaikka häihin tai pikkujoulukaudelle.

Miun alikehittynyt selfie-käsi ei ole kovin vakaa.

Muuttolinnut

Tässä on yksi teoria sille, miten trooppinen kookospähkinä olisi voinut löytää tiensä kuningas Arthurin käsiin. Sekä päälimmäinen pääskynen että kookospähkinä on liimattu pop up -taitokseen.

Bow ties are cool

Vuorossa on ohje miten saada ruskeasta paperipussista miehekäs lahjapaketti vaikkapa isänpäivää varten. Rusetit taittelin tämän ohjeen mukaan, joka on suhteellisen helppo, mutta jos ei ole tottunut tällaisiin tesselaatiotaitteluihin, tuo rusettinauhan mutka saattaa aiheuttaa hampaiden kiristelyä. Pussinsuun taittelin kaulukseksi seuraavasti.

Pussinsuuhun leikataan keskelle halkio, ja lärpäkkeet taitetaan keskeltä sivuille.

Syntyneet kolmion malliset taitokset taitetaan vielä sivuilta keskelle, joilloin syntyy tuollaiset pikkukolmiot. 

Ja seuraavaksi pikkukolmiot hajoitetaan hetkeksi, kun ensimmäisen vaiheen lärpäkkeet aukaistaan, ja pikkukolmiot taitellaan uudestaan, nyt noiden lärpäkkeiden sisään. Ylös viedyt lärpäkkeet taitetaan takaisin alas.

Irtonaiset reunat lukitaan paikoilleen taittamalla ne syntyneeseen taskuun. Kauluksen kulmat taitetaan alas.

 Kulmat saa pysymään alhaalla kiinnittämällä rusetti paikoilleen. Paitaan voi liimata napit jos haluaa.

Tuo rusetti ei siis ole vain yksinkertainen taiteltu suikale paperia, joka on nipistetty keskeltä kiinni vaan se tekee lenkit niin kuin oikea rusettikin. Täytyy vain ihailla tuota suunnittelua, jonka avulla se pysyy jämäkästi muodossaan. Solmurenkaaseen voi laittaa vaikka hiuspinnin, jolla rusetin voi kiinnittää kauluspaidan nappikaistaleeseen.

Pop up -nukkekoti

Siskoni muutti miehineen hiljattain uuteen asuntoon, ja sen kunniaksi tein onnittelukortin tai enemmänkin kirjan. Voivat leikkiä kotia tuolla jos tavaroiden saaminen järjestykseen ei etene oikeassa elämässä.

Nukkekodin mitat kirjaksi suljettuna ovat 10 cm X 10 cm ja enimmäispaksuus on 6 mm. Lattia taittuu huoneissa sisäänpäin, ja sisään mennessään se nostaa kaikki huonekalut ylös seinää vasten. Olen aika tyytyväinen tuohon sohvaan. Kuten makkarissa sängyn kohdalla voi huomata, huonekalut voivat mennä lattiataitoksen toiselle puolellekin, kunhan ei liimaa niitä ylimenevältä osalta kiinni lattiaan.

Metso

Metson pyrstö on taiteltu viuhkaksi suikaleesta, jonka leikkasin pituussuunnassa vähän A4:a isommasta paperista. Torsossa on kaksi kerrosta paperia, näin se pysyy jämäkästi pystyssä ja linnulle saa tehtyä kaksi jalkaa, joilla seisoa.

Poikamiesboksi

Rakensin pienen mökin, joka toimii lahjarasiana karkeille ja muille herkuille. Mökissä on kuisti, suuret erkkeri-ikkunat molemmissa päädyissä ja ullakkoikkuna, jossa koristepuitteet. Ikkunalasit ovat kirkasta kutistemuovia, kutistamattomana.

Olin ensin suunnitellut maalaavani seiniin kukkaköynnöksiä, mutta harjannostajaisten jälkeen huomasin, että katse kiinnittyy laajaan kattoon siinä määrin, että on parasta keskittyä sen koristelemiseen. Leikkasin tilkkutäkkimäisen katon tiilet väriliuskoista, joita miulle oli siunaantunut olkkarin seinämaalia etsiessä.

Laatikkokortti

Pystyssä pysyvään laatikkokorttiin saa haluamiaan kuvia useampaan tasoon.

 Laatikon sisällä on kaksi välisuikaletta, joihin liimasin piirtämiäni kukkia eri tasoon. Litistettynä A4:sta tehty kortti mahtuu hyvin C5-kirjekuoreen.