Fiji merenneito

Nyt kun aloin piirtelemään merennneitoja niin oli pakko tehdä Fiji/Feejee merenneitokin. Eli kyseessä oli siis pieni muumioitunut "merenneidon" ruumis, jota näyteltiin 1800-luvulla, joka oli oikeesti apinasta, kalasta ja paperimassasta koottu kyhäelmä.

Vintage-merenneito

Halusin koittaa onnistunko tekemään kutistemuovista sopivan kokoisen palan, joka menisi kauan sitten ostamiini korukehyksiin. Etsin googlesta vanhoja merenneidon kuvia ja löysin lopulta sopivantyylisen, jota vähän muuntelin oman näköseksi ja kapeisiin kehyksiin sopivaksi. Tässä olisi voinut käyttää myös leimasinta, tai jos käyttää kirkasta kutistemuovia, kuvan olisi voinut piirtää läpi. Hahmottelin merenneidon ensin hyvin himmeästi lyijykynällä, väritin akvarellikynillä ja lopuksi käytin ohutta mustaa tussia, sillä vaikka tussi on vedenkestävä, muste ei imeydy muoviin niinkuin paperiin ja saattaa tuhriutua tai lähteä valumaan väritettäessä.


Halusin valmiin laatan olevan 2,5 cm X 7,5 cm, joten laskin että "raakamuovin" mitat pitäisi olla suurin piirtein 6,3 cm X 19 cm. Leveys osuikin ihan nappiin, mutta pituudessa oli muutama milli liikaa. Painoin veitsellä merkin nurjalle puolelle mistä laattaa tulee lyhentää ja laitoin sen takaisin uuniin pehmenemään. Kun muovin ottaa uunista, on muutama sekunti aikaa leikata ennenkuin muovi taas kovettuu, ja siinä kannattaa käyttää isoja saksia. Leikkauspinta jäi vähän kuprulle joten jouduin laittamaan sen vielä hetkeksi uuniin tasoittumaan.

Noihin kehyksiin kuuluu myös lasit, mutta niitä ei nyt välttämättä tarvita sillä käytin koholakkaa piirroksen suojana. Lakkaan tuli vähän ilmakuplia, mutta sehän sopii teemaan, ja lakan seepian sävy tuo miun vintage-merenneidolle mukavasti lisää ajan patinaa. Koska tuo miun käyttämä Inkssentials lakka jää koholle, olisin voinut vaikka leikata paperista lumpeita tai simpukoita ja kiinnittää ne reunoille muutaman lakkakerroksen päälle, että koruun tulee vähän tasoeroja, mutta päätin tällä kertaa että less is more.

Kutistamaton kuva

Keijulaatta

30 mm X 50 mm

Gustav  Klimt ja Alfons Mucha kuuluvat miun suosikkitaiteilijoihin ja halusin tehdä heidän innoittamana jotain jugendhenkistä. Piirsin kutistemuovin palaselle keijun, käytin taustakaaressa kultamaalia ja viimeistelin laatan kiiltävällä seepian värisellä lakalla. Nuo yksityiskohdat eivät nyt tästä kulmasta näy, mutta miun oli pakko käyttää tätä kuvaa koska tää oli ainoa koko sarjasta, jossa tuo pikkuriikkinen kuva oli jokseenkin selkeä. Värit on vähän synkät ja joissakin kohdissa permanent-tussi lähti leviämään kovalla muovipinnalla, mutta ainakin opin mitä virheitä kannattaa välttää ensi kerralla.

Kesäkukkia

 Tässä on meidän tekemiä kesäkukkaistutuksia koulun pihaan. Harmi että jotkut ei näytä yhtä hyvältä kuvassa kuin luonnossa, varsinkin ne jotka on kauniin koulumme kirjavia kiviseiniä vasten. Ekana on istutus jossa on käytetty heinäseipäitä ja vanhoja hedelmälaatikoita.

Yläkuvassa violetit kukat häipyy ikävästi taustaan, varsinkin oikeassa laidassa olevat tumma bataatti ja tukea pitkin nouseva keijunmekko on tehnyt täydellisen katoamistempun, mutta jos tuo alakuva selkeyttäisi vähän ideaa. Tämän kokonaisuuden juju on, että kukat on istutettu tavalliseen isoon muovisankoon, joita myö käytetään roskiksina, ne on vain piilotettu mustan bambuverhon sisään.

Harmaata ja vaaleanpunaista

Tulipunakukkia laakeissa muovivadeissa

Riippuva puutarha

Ruukkukerroksia

Pajupesä

Betoni kukkii

Mansikkarasia

Lahjan paketoiminen on puoli ruokaa, sen jälkeen pitää enää keksiä se varsinainen lahja. Sitä ideaa odotellessa tein Fimo/Cernit-massasta mansikoita, jotka liimasin Tiimarista ostetun lasturasian päälle, jonka kylkeen olin maalannut vauhtiraidat. Käytin lakkaa antamaan marjoille kiiltoa.

Tuosta mansikan lehdestä näkee, että polymeerimassojenkin värejä voi sekoitella. Mie en nimittäin löytänyt oikeaa vihreän sävyä, joten sekoitin ruohonvihreää ja tummaa sinivihreää keskenään. Eri värit kannattaa hienontaa mahdollisimman pieneksi muruksi, minkä jälkeen massamöykkyä vaivataan ja virutellaan kunnes väri tasaantuu.

Kakkuboksi

Meijän äiti oli löytäny jostain valkoista nyppypintaista tapettia, ja antoi sen miulle ja miun siskolle askarteluja varten. Sisko päätti käyttää sitä lumihankena joulukortteihin, miusta tapetti muistutti (liian kauan vatkattua) kermavaahtoa. Eli pengoin jemmalaatikosta pyöreän pahvirasian ja aloin leipomaan siitä kermakakkua. Pohjan ruskea paperi on sen verran ohutta, että kansi menee vielä kiinni, ja mansikka on tehty pienestä paperimassamunasta. Nysväsin paperista kermaruusukkeitakin, mutta miusta tää oli paremman näköinen pelkistettynä.

Paperiunikot

Paperista on niin hauska näprätä kaikenlaista, erityisesti kukkia. Tein unikkoja ohuesta kuitupaperista, mutta tässä olisi toiminut kreppi- tai silkkipaperikin. Tuo musta keskusta on tehty rytätystä silkkipaperipallosta, jonka liimasin paperipäällysteiseen rautalankaan, ja sen ympärille kierretystä hapsutetusta suikaleesta. Rutistelin terälehtiäkin, että ne näyttäisi luonnollisemmalta.

Solmupullo

Miun nurkissa pyöri yksi tyhjä lasinen Snapple-mehupullo, jonka olin säästänyt, koska miusta oli tuntunut, että siitä saa vielä tehtyä jotain. Solmin pullon ympärille juuttinarua kalaverkkokuviolla aloittaen pullonkaulasta. Solmin suuaukkoa kiertävään naruun viisi tai kuusi narunpätkää narun keskivaiheilta kiinni ja solmin aina vierekkäiset narunpäät toisiinsa. Suuaukkoa kiertävän narun päät oli hiukan liian lyhyitä, joten ne ei yltänyt ihan pohjaan saakka enkä saanut lopetettua päitä ihan niin siististi kuin olisin halunnut. Mutta tästä kulmasta katsottuna siitä tuli ihan kivan näköinen koriste parvekkeelle. Käytin tässä muuten turhia hienostelematta vanhaa, luotettavaa merimiessolmua.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie

Tiditti-tiditti ti. Veljenpoikani kastettiin lauantaina ja sen kunniaksi maalasin hänelle taulun, jossa enkeli suojelee kahta sisarusta maailman vaaroilta. Ekaks meinasin tehdä ihan perinteisen lapset huteralla sillalla -maalauksen, mutta niitähän nyt on kaikilla. Olisi tietysti ollut hienoa jos olisin pystynyt toteuttamaan tämän silleen pikselöitynä vuoden 1985 tyyliin, mutta tämä oli miulle helpompi tapa maalata Marion veljekset.

Kansikuvatipu

Sain tehtäväkseni maalata jotain äitini sitoman kirjan kanteen. Päätin maalata hömötiaisen, koska se on niin söpö pikku pallero ja tämä kirja oli tarkoitettu lahjaksi söpölle pikku pallerolle.