sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Laululintu


Kävin viikolla katsastamassa Iittalan naivistit ja se sai miut niin hyvälle mielelle, että oli ihan pakko käydä itekin maalaamaan. Tein tälläsen pikkutytön, jolla on hörökorvat ja itse leikattu otsatukka. Käytin lintuun vähän kultamaalia tuomaan siihen lisää paratiisimaisuutta.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Läksyjä

Puna-apina
Miun ja varmasti monen muunkin ikäiseni lapsuuden kesiin kuului aina se, kun vanhempi polvi muistutti kuinka hyö joutuivat kesälläkin tekemään läksyjä kasvien keräämisen muodossa. Miun opinnoissa läksynä ei ole kasvien kerääminen, vaan niiden piirtäminen. Eli tarkemmin sanottuna meidän pitää tutkia kasveja ja niiden kasvumuotoja jne piirtämällä/maalaamalla sata kasvia.

Tarkoituksena ei ole se, että jokainen piirros olisi niin upea, että sen voisi laittaa suoraan kehyksiin, vaan töissä tulee näkyä oma kehitys. Miusta on ihan kiva, että tässä pääsee kokeilemaan vähän eri tekniikoita, esimerkiksi ruiskaunokin ja akaasian päätin maalata vähän pelkistetymmin.

Mie ennen aina inhosin vesiväreillä maalaamista, kun en saanut maalausta tottelemaan ja asettumaan paperille niin kuin olin sen nähnyt päässäni. Nyt tajuan, että iso syy siihen oli se, että koulussa joutui käyttämään sitä ohutta rypistyvää paperia, joka tuntui hylkivän maalia ja niitä vesivärinappeja, joissa ei ollut pigmenttiä nimeksikään.

Vahingosta viisastuneena opettajat muuten kielsivät meidän vuosikurssia piirtämästä heiniä ja ruohoja. Dang it!

Flamingonkukka
Syklaami
Ruiskaunokki
Akaasia
Ihmepensas
Nukkumatti
Ohdake
Perhoskämmekkä


Lasten paras ystävä


Dinosaurukset on hienoja. Kukapa ei olis halunnut dinokaveria lapsena.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Fiji merenneito


Nyt kun aloin piirtelemään merennneitoja niin oli pakko tehdä Fiji/Feejee merenneitokin. Eli kyseessä oli siis pieni muumioitunut "merenneidon" ruumis, jota näyteltiin 1800-luvulla, joka oli oikeesti apinasta, kalasta ja paperimassasta koottu kyhäelmä.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Vintage-merenneito


Halusin koittaa onnistunko tekemään kutistemuovista sopivan kokoisen palan, joka menisi kauan sitten ostamiini korukehyksiin. Etsin googlesta vanhoja merenneidon kuvia ja löysin lopulta sopivantyylisen, jota vähän muuntelin oman näköseksi ja kapeisiin kehyksiin sopivaksi. Tässä olisi voinut käyttää myös leimasinta, tai jos käyttää kirkasta kutistemuovia, kuvan olisi voinut piirtää läpi. Hahmottelin merenneidon ensin hyvin himmeästi lyijykynällä, väritin akvarellikynillä ja lopuksi käytin ohutta mustaa tussia, sillä vaikka tussi on vedenkestävä, muste ei imeydy muoviin niinkuin paperiin ja saattaa tuhriutua tai lähteä valumaan väritettäessä.


Halusin valmiin laatan olevan 2,5 cm X 7,5 cm, joten laskin että "raakamuovin" mitat pitäisi olla suurin piirtein 6,3 cm X 19 cm. Leveys osuikin ihan nappiin, mutta pituudessa oli muutama milli liikaa. Painoin veitsellä merkin nurjalle puolelle mistä laattaa tulee lyhentää ja laitoin sen takaisin uuniin pehmenemään. Kun muovin ottaa uunista, on muutama sekunti aikaa leikata ennenkuin muovi taas kovettuu, ja siinä kannattaa käyttää isoja saksia. Leikkauspinta jäi vähän kuprulle joten jouduin laittamaan sen vielä hetkeksi uuniin tasoittumaan.

Noihin kehyksiin kuuluu myös lasit, mutta niitä ei nyt välttämättä tarvita sillä käytin koholakkaa piirroksen suojana. Lakkaan tuli vähän ilmakuplia, mutta sehän sopii teemaan, ja lakan seepian sävy tuo miun vintage-merenneidolle mukavasti lisää ajan patinaa. Koska tuo miun käyttämä Inkssentials lakka jää koholle, olisin voinut vaikka leikata paperista lumpeita tai simpukoita ja kiinnittää ne reunoille muutaman lakkakerroksen päälle, että koruun tulee vähän tasoeroja, mutta päätin tällä kertaa että less is more.

Kutistamaton kuva

Keijulaatta

30 mm X 50 mm
Gustav  Klimt ja Alfons Mucha kuuluvat miun suosikkitaiteilijoihin ja halusin tehdä heidän innoittamana jotain jugendhenkistä. Piirsin kutistemuovin palaselle keijun, käytin taustakaaressa kultamaalia ja viimeistelin laatan kiiltävällä seepian värisellä lakalla. Nuo yksityiskohdat eivät nyt tästä kulmasta näy, mutta miun oli pakko käyttää tätä kuvaa koska tää oli ainoa koko sarjasta, jossa tuo pikkuriikkinen kuva oli jokseenkin selkeä. Värit on vähän synkät ja joissakin kohdissa permanent-tussi lähti leviämään kovalla muovipinnalla, mutta ainakin opin mitä virheitä kannattaa välttää ensi kerralla.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Kesäkukkia

 Tässä on meidän tekemiä kesäkukkaistutuksia koulun pihaan. Harmi että jotkut ei näytä yhtä hyvältä kuvassa kuin luonnossa, varsinkin ne jotka on kauniin koulumme kirjavia kiviseiniä vasten. Ekana on istutus jossa on käytetty heinäseipäitä ja vanhoja hedelmälaatikoita.



Yläkuvassa violetit kukat häipyy ikävästi taustaan, varsinkin oikeassa laidassa olevat tumma bataatti ja tukea pitkin nouseva keijunmekko on tehnyt täydellisen katoamistempun, mutta jos tuo alakuva selkeyttäisi vähän ideaa. Tämän kokonaisuuden juju on, että kukat on istutettu tavalliseen isoon muovisankoon, joita myö käytetään roskiksina, ne on vain piilotettu mustan bambuverhon sisään.




Harmaata ja vaaleanpunaista

Tulipunakukkia laakeissa muovivadeissa

Riippuva puutarha

Ruukkukerroksia

Pajupesä



Betoni kukkii

perjantai 27. toukokuuta 2011

Mansikkarasia



Lahjan paketoiminen on puoli ruokaa, sen jälkeen pitää enää keksiä se varsinainen lahja. Sitä ideaa odotellessa tein Fimo/Cernit-massasta mansikoita, jotka liimasin Tiimarista ostetun lasturasian päälle, jonka kylkeen olin maalannut vauhtiraidat. Käytin lakkaa antamaan marjoille kiiltoa.

Tuosta mansikan lehdestä näkee, että polymeerimassojenkin värejä voi sekoitella. Mie en nimittäin löytänyt oikeaa vihreän sävyä, joten sekoitin ruohonvihreää ja tummaa sinivihreää keskenään. Eri värit kannattaa hienontaa mahdollisimman pieneksi muruksi, minkä jälkeen massamöykkyä vaivataan ja virutellaan kunnes väri tasaantuu.

torstai 19. toukokuuta 2011

Kakkuboksi


Meijän äiti oli löytäny jostain valkoista nyppypintaista tapettia, ja antoi sen miulle ja miun siskolle askarteluja varten. Sisko päätti käyttää sitä lumihankena joulukortteihin, miusta tapetti muistutti (liian kauan vatkattua) kermavaahtoa. Eli pengoin jemmalaatikosta pyöreän pahvirasian ja aloin leipomaan siitä kermakakkua. Pohjan ruskea paperi on sen verran ohutta, että kansi menee vielä kiinni, ja mansikka on tehty pienestä paperimassamunasta. Nysväsin paperista kermaruusukkeitakin, mutta miusta tää oli paremman näköinen pelkistettynä.

tiistai 17. toukokuuta 2011

Paperiunikot


Paperista on niin hauska näprätä kaikenlaista, erityisesti kukkia. Tein unikkoja ohuesta kuitupaperista, mutta tässä olisi toiminut kreppi- tai silkkipaperikin. Tuo musta keskusta on tehty rytätystä silkkipaperipallosta, jonka liimasin paperipäällysteiseen rautalankaan, ja sen ympärille kierretystä hapsutetusta suikaleesta. Rutistelin terälehtiäkin, että ne näyttäisi luonnollisemmalta.