lauantai 14. maaliskuuta 2009

Synttärisälää siskolle


On se hyvä, että on sukulaisia, joille voi dumpata kaikki askartelukokeilut lahjoina. Tällä kertaa valitsin loppusijoituspaikaksi isosiskoni, koska hänen maaliskuiset syntymäpäivät antoivat hyvän tekosyyn päästä eroon kaikesta itsetehdystä roinasta. No, kyllä mie nuo korut tein ihan varta vasten hänelle, mutta sainpahan samalla kokeilla eri tekniikoita ja materiaaleja.

On aina kivaa, kun saa tehtyä roskista tai muuten vain tarpeettomasta tavarasta jotain uutta. Pop up -tyylillä tehty lootuskortti on leikelty vanhoista lehdistä ja kuvastoista. Ruotsalaisen Gudrun Sjödenin vaatefirmalla on miusta aivan ihania kuvia kuvastoissaan ja niiden käyttämä paperi soveltuu loistavasti askarteluun. Tuossa lootuksessa on siis kaksi kerrosta terälehtiä sekä hede/emi, ja kukka avautuu, kun kortti avataan.

Tein erikokoisista muttereista rannekorun pujottamalla ne hopeanväriseen koruvaijeriin kahteen säikeeseen. Hento vaijeri saa nuo mutterit näyttämään vähemmän "miehekkäiltä".

Marilyn lauloi, että stimangit ovat tytön parhaita ystäviä, mutta mie arvostan enemmän harmaita aivosoluja, koska ne nyt vaan on vähän käytännöllisempiä ja sopivat kaikkiin asuihin. Siksi tein uunissa kovettuvasta Cernit-massasta aivosormuksen ja -kaulakorun. Oon tehnyt Cernitistä paljon muutakin, esimerkiksi hääkakun koristeen veljelle ja kälylle. Toivottavasti saan jostain kaivettua siitä kuvan, että voin liittää senkin tänne.

Ja lopuksi vielä Kolme varista -rintamerkit. Miun sisko tykkäsi pienenä niin paljon siitä laulusta, että hänelle piti tehdä varispuku, joka yllään hän viihdytti vieraita tanssi- ja lauluesityksillään. Se tanssiosuus koostui siis siipien heiluttelusta. No, on sekin koreografia. Juu, ja takaisin asiaan. Ruskea pohja on softista ja varis ja tuo värikäs tausta ihan paperia, mutta se on päällystetty molemmilta puolilta mattapintaisella kontaktimuovilla, jotta nuo kestävät sateenkin. Ja takapuolella on siis tietysti lukkoneula, jonka kiinnitin epoksiliimalla, kun en luottanut Erikeepperin pitoon huokoisella softiksella.



5 kommenttia:

  1. Jee jee!Hieno homma et avasit blogin! Miula on parikin hyvää kuvaa siitä hääkakunkoristeesta....ja koriste muuten itessäänkin vielä tallessa! Pistän kuvat siule sähköpostilla tässä jahka kerkeän!

    VastaaPoista
  2. Hihii! Tervetuloa blogimaailmaan!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kiitos! Ja erikoiskiitos Katrille kuvista.

    VastaaPoista
  4. Hienoja koruja.
    Tervetuloa blogimaailmaan :)

    VastaaPoista