Tontun pesä

Oi ihana joulukuu -kirjassa oli tehty pieni jouluinen miniatyyrimaisema kynttilälyhdyn sisään. Se oli miun mielestä niin kiva idea, että päätin matkia, mutta joulumaiseman sijaan päätin tehdä olohuoneen kotitontulle. Tää on kiva idea jos tykkää nukkekodeista, mutta ei oo niin haksahtanut niihin että haluais käyttää tuhottomasti rahaa, aikaa ja tilaa kokonaisen kartanon pystyttämiseen. Helpompi ja tyylikkäämpi tapa olisi ollut käyttää nukkekodin kalusteita, mutta mie valitsin hauskemman ja persoonallisemman reitin ja tein kaiken itse.

Parkettilattian tein puisista kuumavahalastoista, jotka sain joskus kauan sitten kaupan päälisiksi, mutta esim. jätskitikut toimii myös mainiosti. Käytin lastoja myös tuohon pikku kaappiin, jonka pinnan koristelin krakleerauslakalla. Nauloina käytin lyhyimpiä ompelijan neuloja. Sohvan huovutin ja tökin grillitikut mahdollisimman syvälle sohvaan jaloiksi. Takka ja hymytyttöpatsas (täytyyhän sellanen olla joka taloudessa että nuoremmilla sisaruksilla on jotain mitä rikkoa) on kipsisestä muovailumassasta, ja tulipesään raaputin nokea mustasta pastelliliidusta. Kasvin muovasin polymeerimassasta, taulujen raamit kutistemuovista, ja kristallikruunun tein muovisista jämähelmistä ja rautalangasta.

Tää oli kyllä tosi mukava projekti! Täytyy varmaan käydä hommaamassa lisää lyhtyjä ja tehdä semmonen tonttukommuuni.

Kutistemuovinastat

Jos pöydät on täynnä lukujärjestyksiä ja muita tärkeitä lappusia, niin voi askarrella pienten koululaisten kanssa kutistemuovista nastoja ja neuloja ilmoitustaulua varten. Homma käy helposti, eli leikataan ja halutessa myös väritetään muovista haluttu muoto, pistetään neulaan kiinni ja kutistetaan uunissa. Kun kuvion halkaisija on jotain 3-5 cm, se kutistuu suurinpiirtein tavallisen nastan kannan kokoiseksi. Käytin itse 13 mm neuloja, mutta voi tässä toki käyttää pitkiäkin neuloja. Kutistin kukkanastat omenanpuolikkaaseen tökittynä joten ne jäi vähän kellomaiseksi, mutta jos kuvion haluaa suoraksi, muovia voi muotoilla kun se on vielä lämmintä tai nastat voi laittaa pellille piikki ylöspäin.

Kukkia piikkipullossa

 

Tässä on yksi ehdotus mitä tehdä tyhjille lasipurkeille ja pulloille; pikkasen maalia pintaan niin ne kelpaavat koriste-esineiksi. Jostain syystä suosin mattapintaa kiiltävän sijaan melkeinpä kaikessa. Käytin tässä mustaa mattamaalia, mutta kannattaa ehdottomasti koklata valkosta mattaakin, se antaa pullolle kivan keraamisen fiiliksen.

Pursotin pullon kylkeen kohomaalia niin että tipoille tuli aina terävä kärki, annoin kuivua ja kohotin maalin uunissa. Laitoin pullon kyljelleen uuniritilälle ja yritin asettaa sen niin ettei ritilän pinnat paina tippoja lyttyyn. Sen jälkeen suihkuttelin vaan mattapintaista mustaa spraymaalia pintaan ja voilà. 

Ainoa huono puoli tässä on, että kohomaali lähtee lasipinnasta irti jos sitä lähtee oikein rapsuttelemaan, joten tämä tekniikka soveltuu enemmän koristetarkoitukseen kuin käyttöastialle jota hinkataan tiskiharjalla. Mietin myös kuumaliimapisaroita, mutta sekin lähtee irti sileästä, kovasta pinnasta kun aikansa raaputtaa, ja miusta tuota maalia oli helpompi pursottaa.

Pullo ennen uunia ja spreijausta

Tein tavallisesta valkoisesta kopiopaperista sen mallisia kukkia, että kun paperin taittaa nelinkerroin, pala on sydämen muotoinen. Miulla ei ollut keltaista leimasinmustetta, joten väritin tuollasen sormityynyn tavallisella keltasella tussilla ja painelin sillä kukkiin keskustat. Taittelin kukat ylhäältä katsoen ristin malliseksi, että ne on helpompi liimata taitteista oksaan.

Kukkien näpertämistä

Lähikuvia valmiista pölynkerääjästä

Kanervakaari

Kävin käyttämässä jokamiehen oikeuksiani, ja palasin metsästä mukanani puolukkapussi ja kassillinen kanervia. Puolukat laitoin jukurtin päälle ja kanervista tein tälläsen kaaren oveen.

Teippasin kukkateipillä yhteen pari paksua rautalankaa (jotta kaari ei taivu ihan U:n malliseksi varpujen painosta) ja aloin kiinnittää rankaan kanervanippuja puolarautalangalla. Jatkoin päällystämistä puoleen väliin ja tein saman jutun rangan toiselle päälle yrittäen päästä niin lähelle keskikohtaa kuin mahdollista. Keskiosan täytin lyhyillä ja tuuheilla nipuilla. Rangan päihin olin vääntänyt silmukat joista pystyi pujottamaan ripustuslangan.

Lootuspainolaatta

Tähän laattaan kaiversin lootuksen kukan, muutamia nuppuja ja lehtiä. Seuraavaan voisin tehdä jonkunlaista köynnöstä jolla saisi peräkkäin painettua jatkuvaa kuvaa. Sillä voisi koristella vaikka yksivärisen lahjapaperin.

Exlibris

Ostin viime viikon lopulla linoleumilaattoja kaivertamista varten, ja aikani mietittyäni päätin että tehdäänpä exlibris-leimasin niin kuin yläasteen kuviksen tunnilla. Olin jo jonkun aikaa halunnu tehdä jotain Doctor Whohon liittyvää ja keksin että Dalek on tähän oikein sopiva aihe (aivan, mie en oo pelkkä Tähtien sota -nörtti). Niille, joilla on oikea elämä kerrottakoon, että Dalekit ovat pahiksia, jotka alkavat hokea Exterminate! Exterminate! kun ovat syöneet ärrinmurrin-keksiä.

Herrasmiehen muotokuva

Maalasin muotokuvan vanhanaikaisesta herrasmiehestä. Tämä on osittain omakuva, sillä mallina oli miun oma käsi.

Laululintu

Kävin viikolla katsastamassa Iittalan naivistit ja se sai miut niin hyvälle mielelle, että oli ihan pakko käydä itekin maalaamaan. Tein tälläsen pikkutytön, jolla on hörökorvat ja itse leikattu otsatukka. Käytin lintuun vähän kultamaalia tuomaan siihen lisää paratiisimaisuutta.

Läksyjä

Puna-apina

Miun ja varmasti monen muunkin ikäiseni lapsuuden kesiin kuului aina se, kun vanhempi polvi muistutti kuinka hyö joutuivat kesälläkin tekemään läksyjä kasvien keräämisen muodossa. Miun opinnoissa läksynä ei ole kasvien kerääminen, vaan niiden piirtäminen. Eli tarkemmin sanottuna meidän pitää tutkia kasveja ja niiden kasvumuotoja jne piirtämällä/maalaamalla sata kasvia.

Tarkoituksena ei ole se, että jokainen piirros olisi niin upea, että sen voisi laittaa suoraan kehyksiin, vaan töissä tulee näkyä oma kehitys. Miusta on ihan kiva, että tässä pääsee kokeilemaan vähän eri tekniikoita, esimerkiksi ruiskaunokin ja akaasian päätin maalata vähän pelkistetymmin.

Mie ennen aina inhosin vesiväreillä maalaamista, kun en saanut maalausta tottelemaan ja asettumaan paperille niin kuin olin sen nähnyt päässäni. Nyt tajuan, että iso syy siihen oli se, että koulussa joutui käyttämään sitä ohutta rypistyvää paperia, joka tuntui hylkivän maalia ja niitä vesivärinappeja, joissa ei ollut pigmenttiä nimeksikään.

Vahingosta viisastuneena opettajat muuten kielsivät meidän vuosikurssia piirtämästä heiniä ja ruohoja. Dang it!

Flamingonkukka

Syklaami

Ruiskaunokki

Akaasia

Ihmepensas

Nukkumatti

Ohdake

Perhoskämmekkä

Lasten paras ystävä

Dinosaurukset on hienoja. Kukapa ei olis halunnut dinokaveria lapsena.