maanantai 27. huhtikuuta 2015

Keijupuutarha


Miulla on ollut pari kesää tarkoitus tehdä minikokoinen puutarha, jossa on elävät kasvit. Miun parveketontun uudesta kodista tuli nyt tällainen miniatyyrikokoinen oikean oloinen puutarha. Aidompi keijupuutarha olisi kai luonnollisessa mittakaavassa oleva ruukkupalsta, jonne pikkuruinen tonttu tai keiju on esim. nikkaroinut tammenterhosta itikan pöntön ja tehnyt ihmisiltä "lainatusta" sormustimesta kaivoämpärin.

Päädyin tällaiseen useasta ruukusta tehtyyn malliin, jossa piha on rakennettu moneen tasoon. Toinen vaihtoehto, jota mietin, oli rakentaa maisema isoon laakeaan astiaan, niin että siihen mahtuu pieni purokin, mutta miusta rinnetontissa oli enemmän taikaa. Kaksi ehjää pienempää ruukkua on ankkuroitu paikoilleen työntämällä tukikeppi pohjareiästä.  Multa on tampattu pikku ruukkujen alta tiiviiksi, ja siellä on myös pari ruukunpalasta tukena.

Tämä on hyvä projekti ottaa rikkonaiset ruukut hyötykäyttöön, mie tosin rikoin ihan varta vasten tuon ison ruukun enemmän tai vähemmin kontrolloidusti. Rajasin haluamani aukon ilmastointiteipillä, ja aloin naputella varovasti ruukun reunaa, kunnes siihen ilmestyi halkeama. Murtumalinjan kulkua kannataa tarkkailla, miun halkeama lähti nimittäin juoksemaan teippausten alla sivusuuntaan, mutta onneksi huomasin sen ajoissa ennen kuin koko ruukku hajosi kahtia. Sen jälkeen järsin aukkoa mosaiikkitöistä tutuilla pihdeillä niin kauan, että lovi tuli mieleisekseni. Ruukun hajottamisen aikana kannattaa käyttää suojalaseja, sillä siinä kyllä lentää teräviä siruja.  Lasittamattomien ruukkujen kanssa ovet, ikkunat ynnä muut kannattaa liimata ennen kuin kastelee niiden sisällön, sillä materiaalin huokoisuuden takia ulkopintakin kostuu.


Isoimman ruukun irtonainen reuna muodostaa tuossa vasemmalla taloruukun juuressa yhden tason. Lopuista ruukun palasista tein portaat ja pihakivetyksen. Sammal näyttää mukavan ruohomattomaiselta ja estää multaa valumasta kasteluveden mukana rinnettä pitkin.


Linnunpönttö on tehty porailemalla reikiä kelottuneeseen oksanpätkään. Tuo saniaisen näköinen on nimeltään saumayrtti, jonka löysin Plantagenista muiden minikokoisten kasvien kanssa. Myös mehitähdet, maksaruohot ynnä muut matalat kivikkokasvit sopivat tällaiseen oikein hyvin. 


Lankaköynnös kiipeilee rautaista köynnöskaarta pitkin, jonka ali astutaan pihalle. Pihalla parsan alla on pieni penkki, jolla istua ja ihailla puutarhaa.


Katolle pääsee tikkaita pitkin.  Solmin tuon verkkokeinun kalalangasta ja grillitikuista. Ensin oli tarkoitus tehdä umpinainen riippumatto kankaasta, mutta ajattelin, että tämä kestää kesän sateet ja raekuurot paremmin.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Juhannuskukat


Nämä ovat ne juhannustaikakukat, jotka Niiskuneiti keräsi Tove Janssonin Vaarallisessa juhannuksessa. 

- Nyt minua alkaa nukuttaa, sanoi Muumipeikko. Yhdeksän kukkaako meidän piti poimia?
- Yhdeksän, sanoi Niiskuneiti. Ja lupaa, ettet sano enää sanaakaan.
Muumipeikko nyökkäsi juhlallisesti. Hän viittoili kauheasti, ja se merkitsi "Hyvää yötä, tapaamme huomenna", ja sitten hän tassutteli kasteenmärkään ruohikkoon.
- Minäkin tahdon poimia kukkia, sanoi Vilijaana ja tuli nokisena ja iloisesti loikkien ulos savusta. Minä olen mukana kaikissa taikomisissa! 

Orvokki, tähtitalvikki, metsätähti ja vanamo

Metsäkurjenpolvi ja ketoneilikka

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Paperisia luonnonkukkia


Tällä kertaa kokeilin herkkien luonnonkukkien tekoa. Kielosta tuli aidomman näköinen mitä odotin. Palan kuusi kärkeä eivät ole ihan terävintä siksakkia, vaan ne ovat hieman pullistuneet. Käytin värikynää apuna palan liimaamisessa renkaaksi ja suljin kellon toisen pään siveltimen pyöreää päätä vasten. 



Harakankello




Päivänkakkaroita, astereita, kehäkukkia, päivänhattuja ja muita mykerökukkaisia kukkia voi tehdä kierittämällä paperista tai paperimassasta muotoillun mykerön ympärille hapsutettua paperisuikaletta. Suikaleen ei tarvitse olla kaareva niin kuin tuossa kuvassa, mie käytin taas suodatinpusseja. Leikkaaminen käy helpoiten, kun taittelee paperin moninkerroin ja pyöristää terälehtien kärjet ennen hapsuttamista.


perjantai 17. huhtikuuta 2015

Annan kimppu


Nämä kukat ovat L. M. Montgomeryn Anna-kirjoista, tai ainakin suurin piirtein. Jalostin joitakin kukkia näyttävämmiksi, esimerkiksi kirjan leinikit olivat varmasti pientä ja yksinkertaista luonnonvaraista laatua, mutta mie tein niistä kerrottuja jaloleinikeitä. Kukkien värit saattavat myös heittää alkuperäisestä, mutta jokin käski minua valitsemaan vaaleanpunaisen, keltaisen ja pehmeän oranssin. Kukkia syntyi niin monenlaisia ja useat niistä oli niin pientä hörhelöä, että päätin selkeyttää kimppua ryhmittelemällä kukat lajeittain.


 

Leinikkejä ja hajuherneitä

Salkoruusu ja omenapuun kukkia
Rohtosuopayrtti ja keltaisia unikoita

Pioneita ja astereita

Kuusamaa ja saniaista. Tuosta tuoksuköynnöskuusaman väriyhdistelmästä tuli miusta hauska.

Krysanteemi, särkynyt sydän ja ruusuja


maanantai 13. huhtikuuta 2015

Jaloleinikki


Jotkut ennusteet ovat lupailleet ensi kesästä helteistä, mikä tietää harmaita hiuksia hääkukkia valitseville. Jos haluaa olla varma, ettei kukat väsähdä kesken juhlien, voi kokoontua kaason tai polttariporukan kanssa pyörittelemään suodatinpusseista leinikkejä. Eri vaaleanpunaisen sävyisistä leinikeistä syntyy kaunis pyöreä morsiuskimppu, jonka voi tehdä valmiiksi vaikka kuukausia ennen. Värjäämisessä pitää kuitenkin muistaa käyttää vedenpitäviä värejä siltä varalta että juhlapäivänä sataa. 



Tässä ohjeessa ei pelleillä kymmenien hieman eri muotoisten terälehtien kanssa, vaan kaikki on leikattu kahden euron kolikko mallina. Sisimmät terälehdet ovat vihertävän keltaisia, välissä on kerros tai pari sitruunankeltaista ja uloimpana on lämpimämpää keltaista. Terälehdet kerätään rautalankavarteen kiinnitetyn valmiin paperimassapallon ympärille, tai niin kuin mie olen tässä tehnyt, palleron voi muovata itse kreppi- tai vaikkapa vessapaperista, ja kiinnittää  paperikerrokset laimennetulla erikeepperillä. 

Pallon päälle liimasin pienen jämäpalan vihertävän keltaista paperia, jota maalasin vielä vähän vihreämmäksi. Pyörittelin terälehtiä kuppimaiseksi pehmeällä alustalla,  ja leikkasin niihin loven, jonka liimasin kiinni lomittain. Sisimpiin terälehtiin levitin erikeepperiviivan keskelle pystysuuntaan, ja kiinnitin ne niin että alue terälehden keskiosasta yläreunaan ottaa palloon kiinni. Näin sisin kerros tulee sopivan suppuun.  Uloimpiin laitoin liiman poikittain tyvipuoleen, jotta terälehdet vaikuttavat irtonaisemmilta ja kukka avoinaiselta. Kun kukkaa kasvattaa terälehdillä enemmän sivusuuntaan kuin alaspäin sisuspallon pintaa pitkin, siitä tulee aidomman näköinen eli hieman litteä eikä ihan pallonpyöreä. Näin tehtäessä sisuspallo ei mene pohjasta täysin piiloon, joten jos haluaa oikein siistin lopputuloksen, aukon voi liimata umpeen verholehdillä. 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Tuoksuherne


Seuraavaksi esittelyvuorossa on tuoksuherne. 

Nuppuja

Auki puhjenneita kukkia

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Omenankukkia


Tässä on ohje kaikille miun kaltaisille, jotka olisivat lapsena halunneet kukkivia omenapuun oksia maljakkoon, mutta joutuivat tukahduttamaan kauneuden kaipuunsa käytännöllisyyden vuoksi. 

 

Omenapuun oksassa avoinaiset kukat ja nuput muodostavat lehtien ympäröimiä terttuja. Kukkien näpräämisessä meni jokunen tovi, minkä vuoksi oikasin lehtien tekemisessä leikkaamalla ne leikkurilla. Tästä johtuen lehdet eivät ole ihan aidon näköisiä, mutta eiväthän ne tässä olekaan pääosassa.


1. Kerin ohutta narua liimaputkilon ympärille, ja sain siitä sopivan mittaiset heteet kahteen kukkaan. 

2. Lankani oli aika pehmeää, joten jämäköitin sitä maalaamalla sen luonnonvalkealla askartelumaalilla. Leikkasin heteet sopivan mittaisiksi, erottelin toisiinsa liimautuneet pätkät erilleen ja dippasin päät keltaiseen maaliin. Jos haluaa oikein isot siitepölypallerot, voi päät dipata useamman kerran.

3. Suodatinpussipaperista leikatut terälehdet pyöritin kuppimaisiksi pallokärjellä pehmeää alustaa vasten.

4. Liimasin terälehdet kärjistään kiinni tähden muotoiseen verholehtipalaan niin, että ne asettuvat vihreiden sakaroiden väliin. 

5. Puhkaisin keskelle reiän naskalilla ja pujotin ruskealla florateipillä päällystetyn varren siitä läpi. Puristin kukan keskustan pohjalle liimaa, johon hedelankojen tyvet tarttuivat kiinni.


Nuppuja varten liukuvärjäsin terälehtiä vaaleanpunaisiksi tarttumalla leveään päähän pinseteillä ja kastamalla terälehti ensin kokonaan veteen ja sitten dippaamalla terävä kärki vedellä ohennettuun askartelumaaliin. Liimasin varteen pyöristeyt terälehdet reilulla turauksella kuumaliimaa ensin kaksi vastakkain, ja sitten kolme ulommalle kehälle. Lopuksi piilotin terälehtien tyvet vihreän verholehtipalasen alle.

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Salaisesta puutarhasta poimittu kimppu


Jatketaan nyt kirjallisuuskimpputeemaa. Tämän muratin ympäröimän kimpun kukat tulevat Frances Hodgson Burnettin Salaisesta puutarhasta. Halusin tästä sen näköisen kuin se olisi lapsen keräämä, iloisen kirjava ja huolettomasti eri kukkasia yhdistelevä. Kaikki kukat on tehty suodatinpusseista.

Liljoja, narsisseja ja ritarinkannus.
Ruusupensaan oksa, harakankelloja, lumikelloja ja krookuksia.
Iriksiä ja unikoita.