Kummipoikani sai jouluna tällaisen pehmo-ewokin, jonka ompelin piirtämättä liiemmin kaavoja tai edes hirveästi suunnittelematta, mikä kyllä näkyykin. Ajattelin aluksi jättää tuon hupun irtonaiseksi, mutta veluurin reuna lähti kipristelemään, joten päätin ommella sen kiinni. Nyt elukan myös tunnistaa paremmin, sillä jos sen huppu heitettäisiin pois (ja hävitettäisiin) lopputuloksena olisi vain epämääräinen majavanhampainen karhu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti