Muutama kortti ylioppilaalle

Tein muutaman ylioppilaskortin akvarellikynillä ja pari pop up -ruusukorttia.

DIY-kirjoituslipasto

Mien olen aina haaveillut sellaisesta piironkimaisesta kirjoituspöydästä, jossa kaikelle olisi oma lokeronsa. Viikonloppuna katselin askartelu-/romunkeräyspöytäni likaista pintaa ja mietin miten siitä saisi vähemmän saastaisen näköisen. Puiset askartelutarvikelokerikotkin kaipasivat samanlaista käsittelyä, ja sitten lamppu syttyi pään päällä, että nämähän voisi yhdistää yhdeksi loisteliaaksi askartelukeskukseksi.

Jos olisin löytänyt sopivia messinkisiä vetimiä ja sellaisia apteekkarin nimikelappukehyksiä, olisin voinut petsata pöydän tumman jalopuiseksi ja ehkä hioa pintaa vähän kuluneen näköiseksi. Mutta en löytänyt sellaisia vetimiä, jotka olisivat peittäneet sormenreiät huomaamattomasti, jotenka tyydyin tekemään tästä vähän modernimman näköisen. Maalihyllyllä silmiin osui Tikkurilan musta Supi saunavaha, joka kosteisiin tiloihin tarkoitettuna sopii miulle täydellisesti, sillä mie kärsin sellaisesta juomisongelmasta, etten osaa juoda vettä kaatamatta sitä joka paikkaan. Yksi kerros on sen verran läpikuultava, että jättää puunsyyt ihanasti esille. En ole ihan varma miten tämä laudevaha kestää kulutusta pitemmän päälle, mutta senhän näkee sitten aikanaan.

Eihän siitä nyt ihan antiikkista herrasväen lipastoa tullut, mutta aika kiva kuitenkin, kun ajattelee, että nämä olivat jo monta vuotta nököttöneet tuossa nenän alla. Ja molemmat olivat Ikeasta, joten ei tarvinnut pelätä, että jos tämä ei onnistukaan niin kalliit perintöhuonekalut menevät piloille.

Lippunauhakortti

Olin yllättynyt että miun sillisalaattimaisesta paperijemmasta löytyi näinkin yhteensopivia sävyjä.

Nyt meni kuppi nurin

Löysin kirpparilta söpön astiaston parilla eurolla, ja ostin sen kun ajattelin, että kyllä tästä jotain saa tehtyä. Muistin nähneeni jossain teekuppiin tehtyjä miniatyyrimaisemia, ja aloin miettiä pariisilaisen kahvilan rakentamista kahvikuppiin, mutta miusta nämä kupit oli tunnelmaltaan enemmän mummon mökkiä pitsiverhoineen ja pelargonioineen.

Köynnös on taivuteltu ohuesta vihreästä rautalangasta, johon liimasin lehtiä, ja puunrunko on taivuteltu paksuista ruskealla kukkateipillä päällystetyistä rautalangoista. Olisin voinut käyttää spraymaalattua jäkälää puihin ja pensaisiin, mutta päätin yhdenmukaisuuden takia tehdä kaikki kasvit paperista.

Korttikortti

En ole viime aikoina kerennyt hirveästi koulu- ja työkiireiltäni askartelemaan, mutta toukokuun toisen sunnuntain lähestyminen sai miut väsäämään kortteja. Löysin kirpparilta vanhat Musta Pekka -kortit 50 sentillä ja pakassa sattui olemaan sopiva kortti eräälle sähköinsinöörin vaimolle, joka tykkää ommella ja käyttää vihreitä paitoja. Tulikohan annettua jo liikaa vihjeitä?

Uusiosaippuaa

Tämä epämääräinen möykky on miun itse tekemäni saippua. Tai oikeastaan vain itse kierrättämäni, se on nimittäin tehty vanhojen saippuoiden jämistä. Vanhat tai rikki haljenneet saippuat voi uudistaa sulattamalla eli melt and pour -menetelmällä, jonka voi käytännössä toteuttaa useammalla eri tavalla, mutta mie tein sen näin:

1. Hienonsin saippuat veitsellä pieneksi muruksi ja kaadoin seoksen paistopussiin.
2. Sulattelin pussin sisältöä kiehuvassa vedessä noin 15 minuuttia ja hieroin välillä muhkuroita sileäksi.
3. Lisäsin pari tippaa eteerisiä öljyjä tuoksuksi ja nokareen kookosöljyä kosteuttamaan ihoa.
4. Leikkasin pussin kulman auki ja kaadoin hyvin sekoitetun massan tyhjään raejuustopurkkiin kovettumaan päiväksi.
5. Kumosin saippuan irti muotista ja tasoittelin pintaa vähän veitsellä.

Tällä tapaa sain vihdoin ratkaistua minua pitkään vaivanneen pulman, eli mitä tehdä jos tykkää Dove-saippuan rakenteesta muttei pidä sen tuoksusta. Jos saippuat on vanhoja ja kuivia, voi sekaan laittaa vettä helpottamaan sulamista. Muotin voi laittaa hetkeksi pakastimeen jos saippua ei meinaa irrota siitä.Tuo käyttämäni kookosöljy tuoksuu aika selvästi saippuassani, joten sen voi korvata muulla kasviöljyllä tai jättää kokonaan pois. Mukaan voi heittää myös väriaineita tai kaurahiutaleita, kahvinporoja tms. ihoa kuorimaan.

Tipulähiö

Miulla oli useampikin idea, mitä olisin voinut tehdä näille Sinellistä hankkimilleni linnunpöntön raakileille. Jos miulla olisi ollut enemmän aikaa ja materiaalia olisin voinut tehdä näistä nukkekodin tyylisiä ikkunaluukkuineen ja kukkalaatikkoineen tai koristemaalata seinät täyteen kukkaköynnöksiä. Mallailin myös kivoja värikkäitä kangastilkkuja, jotka olisin kiinnittänyt decoupage-lakalla, mutta tahdoin että nämä voi halutessaan ripustaa ulos jolloin maalipinta on kestävämpi ratkaisu. Aion käyttää näitä ensisijaisesti kuitenkin yhtenä kokonaisuutena, joten päätin pitää pönttöjen koristelun selkeän yksinkertaisena. Käytin vaaleanharmaalla taittamiani värejä pönttöön ja mattavalkoista kattoon ja jätskipuikkoaitaan.

Kelloriipus

Nykyään rannekelloa tuntuvat käyttävän enää ne, joiden oikeasti tarvitsee tietää tarkka aika ja ne jotka haluavat esitellä rahojaan. Mie kuuluin edellisiin joku aika sitten ja tarvitsin rannekelloa, sillä se pieksee aina kännykän kellon kätevyydessään, vaikka siinä ei olekaan mitään muita toimintoja. Äitini antoi miulle käyttöön rippilahjaksi saamansa kellon, jossa oli kaunis ajan patinoima kellotaulu. Toinen pinnoista, jossa ranneke on kiinni kuitenkin murtui, mutta halusin yhä käyttää toimivaa kello-osaa. Onneksi miulta löytyi sävy sävyyn messinkisiä korun osia, joilla sain naamioitua sen riipukseksi. Tästä ei nyt pysty vilkaisemaan aikaa yhtä huomaamattomasti ja nopeasti kuin rannekellosta, mutta on se silti kätevämpää kuin yrittää etsiä kännykkä laukun pohjalta.

Tennissukka-apina

Tämä kaveri asui aivoissani kauan ennen kuin se syntyi fyysiseen maailmaan. Tuloa viivytti se, etten meinannut löytää mistään halpahallista noita tyylikkäitä sinipunaraitaisia tennissukkia. Vihdoin löysin tämän parin, mutta jännä juttu oli että näitä markkinoitiin klassisena retromallina, joten sain maksaa näistä enemmän kuin nykyaikaisista näteistä sukista.

Punahilkka

Harjoittelin suuremman taulun maalaamista, mikä on miulle vähän haastavampaa, koska olen enemmän pikkunäpertelijä. Kokeilin tehdä etualalle sananjalkoja ja sieniä, mutta maalasin ne piiloon, kun ne olivat vähän ristiriidassa yksinkertaisen taustan kanssa.