lauantai 17. elokuuta 2013

Tehtävä suoritettu

Kannukasvi
Kolme vuotta sitten sain tehtäväkseni piirtää sata kasvia, ja nyt homma on vihdoinkin pulkassa. Toivoin, että olisin oppinut tekemään nopeita JA kauniita luonnoksia mustalla tussilla ja vesiväreillä, mutta valitettavasti miun taidoilla se on joko tai. Kaikista tekniikoista akvarellikynillä piirtäminen tuntui miusta eniten "omalta", sillä värin saa menemään juuri sinne minne haluaa, vaikka yhteen piirrokseen tuhraantuukin aika tovi.

Tuoksuherne
Lootus
Pioni
Granaattiomena

perjantai 9. elokuuta 2013

Merenneidon potretti


Halusin välillä tehdä yksinkertaisemman taulun, joka kelpa kelpaisi mukuloille myös kymmenen kahdenkymmenen vuoden päästä. Princess Bubblegum -hiuksisella merenneidolla on päässään fasinaattori tehtynä meren antimista.

maanantai 5. elokuuta 2013

Korallimerenneito


Pienen lomailun jälkeen halusin jatkaa avaruustaulujen maalaamista, mutta jumituin tähtisumuun niin pitkäksi aikaa, että oli pakko maalata välillä jotain helpompaa. Miulta on kyselty myös tyttömäisiä tauluja, ja niihin oli helpompi miettiä aiheita kun mietti vain mistä kaikesta itse tykkäsi pienenä. Valitsin nopeaksi alkuverryttelyksi merenneidon, koska toisin keijuaiheissa, joita miun on myös tarkoitus maalata, taustan saa nopeasti maalattua, sen kun vain läiskii sinistä kankaalle.

Mie en halunnut valita perusvaaleanpunaista värimaailmaa, vaan halusin tarjota jotain uutta ja vähän haastavampaa. Turkoosi ja koralli on miusta ihanan raikas yhdistelmä, ja se sopi täydellisesti merenneitoaiheeseen, tosin tässä salamalla otetussa kuvassa värit eivät näytä ihan samalta miltä luonnossa. Miusta tuosta kruunusta tuli aika hauska, se on tuollaista keskipakoista mallia, josta lähtee ohimoilta helminauhat.


perjantai 12. heinäkuuta 2013

IRV Novopangean neitsytmatka

Avaruusseikkailun toisessa osassa kilpikonna-alus matkaa kohti vierasta aurinkokuntaa, joka onkin vain krottikalan syötti. Maalasin kilpikonnan aika moneen kertaan, kun yritin ensin tehdä elävää kilpparia, joka kantaisi maailmaa selässään. Ideana oli kerätä sen selkään kuuluisia korkeita rakennuksia ympäri maailmaa, mutta se oli turhan iso pala purtavaksi. Ja kun olin lopulta saanut aikaiseksi tuollaisen merikilpikonnan mallisen avaruusaluksen, juhlistin edistymistäni kaatamalla mustaa maalia taulun päälle. Onneksi vain planeetat sai siinä osuman.

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Paperiruusun ohje

Lupasin jokunen aika sitten julkaista ruusun teko-ohjeen ja tässä se nyt on. Käytin tähän ihan peruslaatuista valkoista kopiopaperia, vähän tukevampaa vihreää Cansonin paperia, erikeepperiä, rautalankaa ja vihreää kukkateippiä. Ja pelko pois, tämä ohje näyttää pitkältä kaikkine kuvineen, mutta todellisuudessa ruusu valmistuu ihan hetkessä.

Tällaiset palat siihen tarvitaan. Jos tekee isomman satsin ruusuja ja haluaa päästä vähemmällä kaavojen tekemisessä ja ääriviivojen piirtämisessä, niin periaatteessa riittää, kun piirtää yhtä ruusua kohti neljä viisiterälehtistä palaa. Kaksi palaa jätetään sitten ihan sellaiseksi ja kolmannesta leikataan pois yksi terälehti ja neljännestä kaksi.


Terälehtien reunat kiharretaan esimerkiksi saksien tylpällä reunalla. Mie olen käyttänyt paperin kihartamiseen jo kauan tuollaista savenmuotoilutyökalua, jota suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Isommat palat liimataan tötterölle tuosta pienestä kaarevasta liimapinnasta. Keskelle jää pieni reikä, josta varsi pujotetaan.

Sitten alkaa ruusun kokoaminen. Terälehdet liimataan pienimmistä alkaen yksitellen vihreällä kukkateipillä teipattuun rautalankaan. Mie tykkään taivuttaa reunan kuvan osoittamalla tavalla.

En laita seuraavaa terälehteä ihan edellistä vastapäätä, sillä tällaisia palojahan on kolme, ja se kolmas menisi silloin hölmösti ensimmäisen kanssa päällekkäin. Eli yritän saada terälehdet lomittain eri kohtiin niin ettei yksikään jää toisen peittoon.

 Ja sitten kolmas pikkuterälehti.

Seuraavaksi aletaan pujotella noita tötteröitä. Liimatippa edellisten terälehtien tyvessä pitää uuden palasen paikoillaan.

 Homman nimi taitaa olla jo selvillä tässä vaiheessa.

Ja vielä viimeiset.

Sitten on lehtien vuoro jos sellaiset ruusuunsa haluaa. Mie päätin tehdä sen näin, mutta ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä vaihtoehtoisista tavoista. Taivuttelin keskelle lehteä uran, johon liimasin teipatun rautalangan. 

Teippasin lyhytvartiset lehdet kiinni pitkävartiseen, ja tein taitoksen siihen kohtaan missä lyhyemmät varret loppuvat. Tämä taitos on se haarakohta, josta lehti erkanee varresta. On vähän helpompaa, jos teippaa ensin vain toista lyhytvartista vähän matkaa kiinni keskivarteen, ja kun sen on saanut pysymään paikoillaan, ottaa toisenkin teipattavaksi.

Lehti teipataan kukan varteen taitoksesta lähtien. Varret kannattaa ensin painaa tiukasti yhteen niin, että tahmaiset teippaukset ottavat kiinni. Näin varret saa menemään siististi vierekkäin, sillä muuten varret voivat kiertyä toistensa ympäri teipatessa ja lopputuloksesta tulee epätasainen ja möykkyinen. Koska lehden varsi jätetään myös pitkäksi, kaksinkertainen rautalanka lisää ruusun varren tukevuutta.

Ja tässä on valmis ruusu. Taivuttelin lopuksi lehteä vähän kaarevammaksi ja luonnollisemman näköiseksi. Ja tein varresta *ihan tarkoituksella* epätasaisen, että työ näette millaista siitä ei pitäisi tulla.

torstai 4. heinäkuuta 2013

Astronomin paras ystävä


Käly pyysi miulta avaruusaiheisia tauluja kummipoikani seinille, ja puolen vuoden synnytystuskien jälkeen idea vihdoin pulpahti päähän ja sieltä kankaalle niin nopeasti ettei ehtinyt vettä keittää tai lakanoita repiä. Tässä taulussa leikkivät Iso koira, Pieni koira ja Laika, joka on juuri hyppäämässä ottamaan kiinni frisbeetä. Tämä valmistuikin sopivasti koiranpäiville, eli suomeksi mätäkuulle, jotka sai nimityksensä tuolloin näkyvän Siriuksen eli tuon vinttikoiran nenän mukaan. Tähtikoirille hain mallia Alexander Jamiesonin Celestial Atlaksesta.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Orkideasormus


Kuuntelin eilen, kun kaveri mietti ääneen voisiko kutistemuovista tehdä jonkinlaista pidinnuppia heilurimalliseen, riiputettavaan hääkimppuun, johon tulee orkidean kukkia. Koin sellaisen Hercule Poirot'n heureka-hetken, että melkein sanoin: "But of course! I 'ave been so blind!" Tein heti ruumiinavauksen yhdelle Phalaenopsiksen kukalle, että sain piirrettyä kaavat ja aloin hommiin. Testikukkasesta tein itselleni sormuksen, joka kädessä ei varmasti pillifarkkujen taskuja hirveästi tongita, mutta se on oivallinen niihin hetkiin, kun ojentaa kättään suudeltavaksi. 

Tuon pitkän kaarevan kaistaleen pienet keskilirpakkeet (täysin eksakti tieteellinen nimitys) olisin voinut taivuttaa vielä tiukemmin keskustaan, jotta kukka näyttäisi aidommalta. Mutta nyt en enää uskaltanut, koska edellisestä vastaavasta palasta vasempi lirpake napsahti poikki.

Tarjoiluehdotus. Ajeltu karhun käpälä ei sisälly pakkaukseen.
Vasemmalla hiottu pala, oikealla käsittelemätön muovi.


Päälimmäisen palan kaartuva osa kääntyy paljastamaan takapuolensa, joten päätin hioa sileän nurjan puolenkin mattapintaiseksi. Hiekkapaperilla (P180) hiotusta pinnasta tuli miun mielestä niin kaunis, että päätin käsitellä myös sen karhean puolen samalla tavalla. Samalla lähti viimeisetkin lyijykynän jäljet. Akvarelli- ja puukynävärityksen kiinnitin ihan lopuksi fiksatiivilla, joka pitää värit paikoillaan ja pinnan mattana. Ylhäällä oikealla on kuva siitä miltä täysin kirkas muovi näyttää hiottuna, ja kuten näkyy, tavallinen puuvärikin tarttuu nyt kirkkaan muovin käsiteltyyn pintaan.



maanantai 17. kesäkuuta 2013

Lentsikkakortti


Eräs pikku kaveri iso poika kävi viikonloppuna lentonäytöksessä ja esillä olleet koneet tuntuivat häntä kovasti kiinnostaneen. Tein hänelle synttärikortin, johon tuli tuollainen vihreä lentsikka, jonka propellia pystyy pyörittämään, ja hävittäjä, joka sujahtaa taivaisiin.


keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kortteja konfirmoiduille


Maalasin kortteihin erilaisia rippityttöjä ja -poikia, joiden kaulaan laitoin keikkumaan ristin kultaisessa narussa. Ristit on tehty kutistemuovista ja tussattu kultaisiksi, kun en löytänyt valmiina pieniä metalliristejä, jotka olisi saanut pujotettua kaulanauhaan. Korteilla oli niin kiire postiin ja myyntiin ennen sunnuntaita, etten ehtinyt ottaa kuvan kuin näistä kahdesta ensiksi valmistuneesta tytöstä. Mutta ei niissä pojissa olisi ollutkaan hirveästi katseltavaa, samanlaiset huonosti istuvat tylsän väriset puvut kaikilla.

Piti ihan kuvagooglettaa millaisia mekkoja ne nykyajan rippilapset käyttää. Vähän tätimäisesti mietin, että voinko mie tuollaisia olkaimettomia hetaleita piirtää kirkkojuhliin, mutta olihan noita paljon paljon hauskempi ja helpompi piirtää kuin miun aikaisia pitkiä harmaita Ally McBeal -bleisereitä. Hymiö.



torstai 6. kesäkuuta 2013

Leikattu haikara


Tein tällä kertaa vauvakortteja leikkaamalla paperiin haikaran nyytti nokassaan. Kiiltävä hopeinen korttipohja saa kuvion elämään, sillä väri vaihtuu tumman harmaasta kirkkaan vaaleaan riippuen mistä kulmasta katsoo. Olisin teoriassa voinut leikata aukot suoraan vaikka valkoiseen korttipohjaan, mutta sirojen kaarevien linjojen leikkaaminen paksuun kartonkiin olisi varmasti hajottanut miun kädet, veitsen ja/tai hermot.