Miniuuni

Mie rakennan parhaillani taas yhtä nukkekotilyhtyä, mutta sen valmistuminen riippuu nyt siitä kuinka nopeasti Kusti jaksaa polkea ja toimittaa miulle lisää tarvikkeita. Sitä odotellessa ajattelin laittaa vähän väliaikatietoja. Muurasin pienen kivisen uunin Fimon ilmakuivuvasta massasta, litteistä pikkukivistä ja Pattexin No More Nails -liimavaahdosta.

Mie kovasti tykkään tuosta No More Nailsista (eikä sen edes tarvitse maksaa miulle tykkäämisestä). Se on koostumukseltaan jämäkkää kermaista vaahtoa ja sillä voi liimata vaikka lasimurskaa kattoon, jos niin haluaa. Levitin ensin yhdelle uunin sivulle parin millin kerroksen vaahtoa, jotta paksummat kivet voi työntää syvemmälle, ja koska vaahto on sen verran tiivistä, ohuemmat kivet pysyvät kiltisti vaahdon pinnalla. Aukon kaaren kiviä asetellessa liima ehti kuivua, joten ei kannata levittää sitä isolle pinnalle kerralla. Kun kivet olivat jämähtäneet kiinni, pursotin vielä kerroksen vaahtoa päälle, hieroin sen väleihin, ja pyyhin pois kivien päältä meikinpoistoliinalla, kun ne olivat sopivan kosteita ja kestäviä. Tuolla Pattexin mömmöllä sain korjattua pohjaa niin, että alunperin hieman etukeno takka pysyy kunnolla pystyssä. Ihan lopuksi rapsutin mustasta pastelliliidusta vähän nokea, jonka hieroin tulipesään ja aukon reunoille.

Kolikon reunan päällä näkyy rautalankakoukku, josta voi ripustaa padan, ja sekin pysyy kiinni tiedät-kyllä-millä.

Laiva on lastattu

Tein puoli vuotta sitten veljenpojalleni taulun H-kirjaimella alkavista asioista ja nyt oli A:n vuoro. Viimeksi järjestelin asiat värin mukaan, mutta nyt päätin luoda pieniä sarjakuvamaisia tilannekuvia, joihin yritin yhdistää mahdollisimman monta A-asiaa. Isille ja äidille annan nyt netin kautta lunttilapun noista asioista, kun se ipana kuitenkin uuvuttaa heidät kysymyksillään.

Alhaalta vasemmalta lähtien:
Ajoneuvot, Audi, avoauto, aasi, avuton/avulias/auttaa, alligaattori, akku, avolava, antenni, avoin takaluukku, asfaltti, aita.
Aku, amme, ankka.
Ampiaiset, amiraaliperhonen, apolloperhonen, auringonkukka (en älynnyt piirtää altakasteluruukkua).
Astronautti, alushousut, antura, avaruusalus/-raketti.
Apina, akrobaatti, ananas, avokado, Angry Birds, appelsiini, aprikoosi.
Akvaario, ankerias, ahven, ankkuri, avoin aarrearkku, avain, Ahti, atrain, aallot.
Aivot, ajatus, algebra, aapinen/aapiskukko, aakkoset, aamu, aita.
Aavikko/autiomaa, aurinko, antiloopin kallo, Anubis, ankh.

Tehtävä suoritettu

Kannukasvi

Kolme vuotta sitten sain tehtäväkseni piirtää sata kasvia, ja nyt homma on vihdoinkin pulkassa. Toivoin, että olisin oppinut tekemään nopeita JA kauniita luonnoksia mustalla tussilla ja vesiväreillä, mutta valitettavasti miun taidoilla se on joko tai. Kaikista tekniikoista akvarellikynillä piirtäminen tuntui miusta eniten "omalta", sillä värin saa menemään juuri sinne minne haluaa, vaikka yhteen piirrokseen tuhraantuukin aika tovi.

Tuoksuherne

Lootus

Pioni

Granaattiomena

Merenneidon potretti

Halusin välillä tehdä yksinkertaisemman taulun, joka kelpa kelpaisi mukuloille myös kymmenen kahdenkymmenen vuoden päästä. Princess Bubblegum -hiuksisella merenneidolla on päässään fasinaattori tehtynä meren antimista.

Korallimerenneito

Pienen lomailun jälkeen halusin jatkaa avaruustaulujen maalaamista, mutta jumituin tähtisumuun niin pitkäksi aikaa, että oli pakko maalata välillä jotain helpompaa. Miulta on kyselty myös tyttömäisiä tauluja, ja niihin oli helpompi miettiä aiheita kun mietti vain mistä kaikesta itse tykkäsi pienenä. Valitsin nopeaksi alkuverryttelyksi merenneidon, koska toisin keijuaiheissa, joita miun on myös tarkoitus maalata, taustan saa nopeasti maalattua, sen kun vain läiskii sinistä kankaalle.

Mie en halunnut valita perusvaaleanpunaista värimaailmaa, vaan halusin tarjota jotain uutta ja vähän haastavampaa. Turkoosi ja koralli on miusta ihanan raikas yhdistelmä, ja se sopi täydellisesti merenneitoaiheeseen, tosin tässä salamalla otetussa kuvassa värit eivät näytä ihan samalta miltä luonnossa. Miusta tuosta kruunusta tuli aika hauska, se on tuollaista keskipakoista mallia, josta lähtee ohimoilta helminauhat.

IRV Novopangean neitsytmatka

Avaruusseikkailun toisessa osassa kilpikonna-alus matkaa kohti vierasta aurinkokuntaa, joka onkin vain krottikalan syötti. Maalasin kilpikonnan aika moneen kertaan, kun yritin ensin tehdä elävää kilpparia, joka kantaisi maailmaa selässään. Ideana oli kerätä sen selkään kuuluisia korkeita rakennuksia ympäri maailmaa, mutta se oli turhan iso pala purtavaksi. Ja kun olin lopulta saanut aikaiseksi tuollaisen merikilpikonnan mallisen avaruusaluksen, juhlistin edistymistäni kaatamalla mustaa maalia taulun päälle. Onneksi vain planeetat sai siinä osuman.

Paperiruusun ohje

Lupasin jokunen aika sitten julkaista ruusun teko-ohjeen ja tässä se nyt on. Käytin tähän ihan peruslaatuista valkoista kopiopaperia, vähän tukevampaa vihreää Cansonin paperia, erikeepperiä, rautalankaa ja vihreää kukkateippiä. Ja pelko pois, tämä ohje näyttää pitkältä kaikkine kuvineen, mutta todellisuudessa ruusu valmistuu ihan hetkessä.

Tällaiset palat siihen tarvitaan. Jos tekee isomman satsin ruusuja ja haluaa päästä vähemmällä kaavojen tekemisessä ja ääriviivojen piirtämisessä, niin periaatteessa riittää, kun piirtää yhtä ruusua kohti neljä viisiterälehtistä palaa. Kaksi palaa jätetään sitten ihan sellaiseksi ja kolmannesta leikataan pois yksi terälehti ja neljännestä kaksi.

Terälehtien reunat kiharretaan esimerkiksi saksien tylpällä reunalla. Mie olen käyttänyt paperin kihartamiseen jo kauan tuollaista savenmuotoilutyökalua, jota suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Isommat palat liimataan tötterölle tuosta pienestä kaarevasta liimapinnasta. Keskelle jää pieni reikä, josta varsi pujotetaan.

Sitten alkaa ruusun kokoaminen. Terälehdet liimataan pienimmistä alkaen yksitellen vihreällä kukkateipillä teipattuun rautalankaan. Mie tykkään taivuttaa reunan kuvan osoittamalla tavalla.

En laita seuraavaa terälehteä ihan edellistä vastapäätä, sillä tällaisia palojahan on kolme, ja se kolmas menisi silloin hölmösti ensimmäisen kanssa päällekkäin. Eli yritän saada terälehdet lomittain eri kohtiin niin ettei yksikään jää toisen peittoon.

 Ja sitten kolmas pikkuterälehti.

Seuraavaksi aletaan pujotella noita tötteröitä. Liimatippa edellisten terälehtien tyvessä pitää uuden palasen paikoillaan.

 Homman nimi taitaa olla jo selvillä tässä vaiheessa.

Ja vielä viimeiset.

Sitten on lehtien vuoro jos sellaiset ruusuunsa haluaa. Mie päätin tehdä sen näin, mutta ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä vaihtoehtoisista tavoista. Taivuttelin keskelle lehteä uran, johon liimasin teipatun rautalangan. 

Teippasin lyhytvartiset lehdet kiinni pitkävartiseen, ja tein taitoksen siihen kohtaan missä lyhyemmät varret loppuvat. Tämä taitos on se haarakohta, josta lehti erkanee varresta. On vähän helpompaa, jos teippaa ensin vain toista lyhytvartista vähän matkaa kiinni keskivarteen, ja kun sen on saanut pysymään paikoillaan, ottaa toisenkin teipattavaksi.

Lehti teipataan kukan varteen taitoksesta lähtien. Varret kannattaa ensin painaa tiukasti yhteen niin, että tahmaiset teippaukset ottavat kiinni. Näin varret saa menemään siististi vierekkäin, sillä muuten varret voivat kiertyä toistensa ympäri teipatessa ja lopputuloksesta tulee epätasainen ja möykkyinen. Koska lehden varsi jätetään myös pitkäksi, kaksinkertainen rautalanka lisää ruusun varren tukevuutta.

Ja tässä on valmis ruusu. Taivuttelin lopuksi lehteä vähän kaarevammaksi ja luonnollisemman näköiseksi. Ja tein varresta *ihan tarkoituksella* epätasaisen, että työ näette millaista siitä ei pitäisi tulla.

Astronomin paras ystävä

Käly pyysi miulta avaruusaiheisia tauluja kummipoikani seinille, ja puolen vuoden synnytystuskien jälkeen idea vihdoin pulpahti päähän ja sieltä kankaalle niin nopeasti ettei ehtinyt vettä keittää tai lakanoita repiä. Tässä taulussa leikkivät Iso koira, Pieni koira ja Laika, joka on juuri hyppäämässä ottamaan kiinni frisbeetä. Tämä valmistuikin sopivasti koiranpäiville, eli suomeksi mätäkuulle, jotka sai nimityksensä tuolloin näkyvän Siriuksen eli tuon vinttikoiran nenän mukaan. Tähtikoirille hain mallia Alexander Jamiesonin Celestial Atlaksesta.

Orkideasormus

Kuuntelin eilen, kun kaveri mietti ääneen voisiko kutistemuovista tehdä jonkinlaista pidinnuppia heilurimalliseen, riiputettavaan hääkimppuun, johon tulee orkidean kukkia. Koin sellaisen Hercule Poirot'n heureka-hetken, että melkein sanoin: "But of course! I 'ave been so blind!" Tein heti ruumiinavauksen yhdelle Phalaenopsiksen kukalle, että sain piirrettyä kaavat ja aloin hommiin. Testikukkasesta tein itselleni sormuksen, joka kädessä ei varmasti pillifarkkujen taskuja hirveästi tongita, mutta se on oivallinen niihin hetkiin, kun ojentaa kättään suudeltavaksi. 

Tuon pitkän kaarevan kaistaleen pienet keskilirpakkeet (täysin eksakti tieteellinen nimitys) olisin voinut taivuttaa vielä tiukemmin keskustaan, jotta kukka näyttäisi aidommalta. Mutta nyt en enää uskaltanut, koska edellisestä vastaavasta palasta vasempi lirpake napsahti poikki.

Tarjoiluehdotus. Ajeltu karhun käpälä ei sisälly pakkaukseen.

Vasemmalla hiottu pala, oikealla käsittelemätön muovi.

Päälimmäisen palan kaartuva osa kääntyy paljastamaan takapuolensa, joten päätin hioa sileän nurjan puolenkin mattapintaiseksi. Hiekkapaperilla (P180) hiotusta pinnasta tuli miun mielestä niin kaunis, että päätin käsitellä myös sen karhean puolen samalla tavalla. Samalla lähti viimeisetkin lyijykynän jäljet. Akvarelli- ja puukynävärityksen kiinnitin ihan lopuksi fiksatiivilla, joka pitää värit paikoillaan ja pinnan mattana. Ylhäällä oikealla on kuva siitä miltä täysin kirkas muovi näyttää hiottuna, ja kuten näkyy, tavallinen puuvärikin tarttuu nyt kirkkaan muovin käsiteltyyn pintaan.

Lentsikkakortti

Eräs pikku kaveri iso poika kävi viikonloppuna lentonäytöksessä ja esillä olleet koneet tuntuivat häntä kovasti kiinnostaneen. Tein hänelle synttärikortin, johon tuli tuollainen vihreä lentsikka, jonka propellia pystyy pyörittämään, ja hävittäjä, joka sujahtaa taivaisiin.